Outlast: The Murkoff Account (2015–2017) arvostelu

The Murkoff Account: Issue 1
The Murkoff Account: Issue 1

Muistatteko vielä maailman kamalimman videopelin eli Outlastin? Tein kerrankin fiksun päätöksen ja jätin Outlast 2:n pelaamatta (katsokaa pelin traileri, niin ymmärrätte, miksi). Se ei suinkaan tarkoita, ettenkö olisi paneutunut sen juoneen ja katsonut kiinnostavimpia cutscenejä YouTubesta.  Outlastissa minua kiinnostavat ennen kaikkea pelin tarinat ja maailma, ja niihinhän voi onneksi paneutua myös ilman unettomia öitä ja superintensiivistä ensimmäisen persoonan pelikokemusta.

Noh. Outlast 2:n juonta kartoittaessani törmäsin Outlast-sarjaan kuuluvaan The Murkoff Account -sarjakuvaan, joka osoittautui niin perin jänskäksi että luin sen kaikki viisi osaa läpi yhdellä istumalla. Huh! Luvassa ei ole varsinaisia spoilereita ensimmäisen tai toisen Outlast-pelin suhteen; luet silti tästä eteenpäin omalla vastuullasi.

The Murkoff Account kertoo pääosin Outlastin ja Outlast 2:n tarinoiden väliin sijoittuvasta ajanjaksosta.  Paul Marion ja Pauline Glick työskentelevät Murkoff Corporationin vakuutuksiin liittyvien taloudellisten menetysten ehkäisyn parissa ja saavat selvitettäväkseen oudon ja brutaalin murhasarjan. Myöhemmin heidät määrätään tutkimaan Mount Massiven mielisairaalaan liittyviä outoja tapahtumia. Edelleen he ajautuvat tutkimaan tapauksia, jotka johdattavat heidät Outlast 2:n tarinan tietämille.

Juoni rullaa eteenpäin voimakkaan Glickin ja humaanin, villasukkamaisen Marionin välisen jännitteen varassa. Hiljalleen työpari alkaa ajautua erilleen. Marionin moraali ei ole tarpeeksi joustava, jotta työskentely Murkoffin alaisuudessa sujuisi ongelmitta. Glick puolestaan tavoittelee häikäilemättömästi omaa ja työnantajansa etua.

Vaikka Glick hapuilee omia tavoitteitaan hyvin kyseenalaisin menetelmin, ei hän ole varsinaisesti paha. Hän yksinkertaisesti tarttuu niihin tilaisuuksiin joita hänen eteensä tulee. Samalla hän ymmärtää oman elämänsä tyhjyyden: hänellä ei ole perhettä, ei rakastettuja, ei ystäviä. Vaikka Marion on Murkoffin arvoasteikossa Glickin alapuolella, on hän perheellisenä miehenä Glickiä onnellisemmassa asemassa.

Glick on kaikessa moraalittomuudessaan The Murkoff Accountin kiinnostavin hahmo. Hän on paitsi umpikiero, myös erittäin hauska olento, jonka sysimustat sivallukset tuovat sarjakuvan synkkään maailmaan huumoria.

En osaa sanoa koko sarjakuvasta kovinkaan paljon muuta kuin että suosittelen sitä Outlast-pelien ystäville lämpimästi. Jos vähintään ykköspelin tarina ei ole ennalta tuttu, ei sarjakuva todennäköisesti avaudu kovin hyvin. Sarjakuvassa tavataan vähintään ohimennen lukemattomia ykköspelistä tuttuja hahmoja, ja Mount Massiven mielisairaalan tapahtumat saavat lisävalaistusta.

Outlast: The Murkoff Account on luettavissa Read Comic Online -sivustolla. Outlast 2:n jälkimainingeista kertova epilogi puolestaan löytyy Red Barrelsin kotisivuilta.

J.T. Petty & The Black Frog: The Murkoff Account, osat 1-5 (2015-2017)
Lukuhaasterasti: 12. Sarjakuvaromaani (ei ehkä ihan mutta tarpeeksi lähellä).
Mistä peräisin: PDF-tiedostot netistä.

Mainokset