Schneider vs. Bax (2015) arvostelu – Night Visions -torstain satoa, osa 1

schneider vs. bax poster
Schneider vs. Bax (2015)

Schneider vs. Bax (Hollanti 2015) kuulostaa juonisummauksen perusteella äärimmäisen tylsältä elokuvalta – ainakin niiden yleisöjen korvaan, jotka todennäköisesti saisivat siitä kaikkein eniten irti. Itse päädyin katsomaan elokuvaa Night Visions -festivaaleilla vain ja ainoastaan sen vuoksi, että sen on ohjannut Alex van Warmerdam,  jonka nimi tunnetaan Suomessa valitettavan huonosti. Van Warmerdamin edellinen ohjaustyö Borgman nousee omalla ranking-listallani 2010-luvun parhaiden elokuvien joukkoon (uskallan sanoa näin, vaikka vuosikymmenestä on jäljellä vielä vajaa puolet). Borgman on omituinen yhdistelmä hanekemaista keskiluokan kritiikkiä, romanttisia painajaisnäkyjä ja pirskahtelevaa väkivaltaa. Kirjoitin taannoin Borgmanista Asema-blogiin.

Schneider vs. Bax jatkaa Borgmanin tavoin marginaalin ja valtavirran välisen joutomaan kartoittamista. Palkkatappaja Schneider (Tom Dewispelaere) saa syntymäpäivänään Mertensiltä (Gene Bervoets) toimeksiannon: Bax-niminen mies pitäisi hoitaa pois päiviltä mahdollisimman nopeasti. Hetken nikoteltuaan Schneider suostuu ja suuntaa kohti Baxin järvenrantamökkiä, joka sijaitsee kaukana sivistyksestä valtavien suoalueiden keskellä. Mertens ei kuitenkaan paljasta Schneiderille aivan koko kuviota.

Bax (jota näyttelee ohjaaja-käsikirjoittaja van Warmerdam itse) valmistautuu viettämään mukavaa päivää yhdessä aikuisen tyttärensä Francescan (Maria Kraakman) kanssa. Kohtaaminen tyttären kanssa alkaa ankeasti, kun vanhat perheen sisäiset jännitteet nousevat esille. Isän ja tyttären ankea laatuaika keskeytyy jo ennen Schneiderin saapumista, kun yllätysvierailulle pakkaa niin sukulaisia kuin (entisiä) naisystäviäkin. Pian rantamökissä on populaa ruuhkaksi asti.

Bax van Warmerdam
Kenenkään housut eivät säily tästä mylläkästä kuivina. Kuvassa kahlaa Bax.

Elokuvassa on kiinnostavaa se, kuinka tavanomaisia keskeiset henkilöhahmot päällisin puolin ovat – ja kuinka väkivaltaisesti ja häikäilemättömästi he silti toimivat. Bax ei olekaan pelkkä kirjailijanurasta haaveileva tylsimys, vaan pitkän linjan sekakäyttäjä ja hämärämies. Vielä voimakkaammin ulkokuoren ja todellisen elämäntavan välinen ero nousee esiin Schneiderin hahmon myötä: palkkatappaja pitelee toisessa kädessään kivääriä ja toisessa puhelinta, jonka kautta hän vakuuttelee vaimolleen ehtivänsä hyvin syntymäpäiväillalliselle. On vaikea uskoa, ettei vaimo näe puolisonsa palturin läpi – pikemminkin vaikuttaa siltä, ettei häntä kiinnosta, mitä mies elannokseen tekee. Pääasia on, että lapsilla on siistit vaatteet ja kaikille illallisvieraille riittää viiniä.

Samalla elokuvassa painottuu se, kuinka yhdentekevää päähenkilöiden – ja oikeastaan koko ihmiskunnan – elämä pohjimmiltaan on. Autioista järvenrantamaisemista tulee mieleen Terrence Malickin Veteen piirretty viiva: kaikesta väkivallasta ja pelosta huolimatta tuuli puhaltaa ja linnut laulavat. Maailmankaikkeus on inhimilliselle kärsimykselle välinpitämätön. Kaislikko aaltoilee Baxin kotipihalla hyvin samaan malliin kuin Malickin klassikkoelokuvassa, ja metsän siimeksestä löytyvä rauniotalo muistuttaa, ettei mikään ihmiskäden rakentama ole ikuista.

schneider vs. bax francesca
Francesca löytää metsän siimeksestä hylätyn talon.

Schneider vs. Baxista tekee hankalan elokuvan se, ettei siitä tiedä, onko se lintu vai kala. Night Visionsin ohjelmavihkosessa elokuvaa luonnehditaan mustaksi komediaksi. En keksi osuvampaa luonnehdintaa; elokuvassa on muutamia kohtauksia, joille me nauramme, vaikka olemme epävarmoja, saisiko tai pitäisikö niin tehdä. Toisaalta elokuvan nimittäminen komediaksi (edes mustaksi sellaiseksi) tuntuu liioittelulta – pikemminkin kyse on elokuvasta, jossa on jonkin verran komediallisia piirteitä.

Schneider vs. Bax ei ole rikoselokuva tai trilleri. Se ei ole kauhua tai draamaa. Se on vähän kaikkea ja samalla ei mitään. Lajityypin epämääräisyys ei tee Schneider vs. Baxista huonoa elokuvaa – mutta voi pojat, että se tekee elokuvan markkinoinnista vaikeaa. Markkinointiosasto onkin näköjään lyönyt hanskat tiskiin Schneider vs. Baxin kohdalla. Elokuvan promojuliste on ruma ja harrastelijamainen, eikä trailerista ole näköjään vaivauduttu tekemään englanniksi tekstitettyä versiota. Ei ihme, jos tämä elokuva ei tavoita yleisöään.

Ehkä van Warmerdam on luomassa elokuvillaan jotakin niin uutta ja erilaista, että me katsojat emme yksinkertaisesti vielä ymmärrä sen nerokkuutta. Toinen vaihtoehto on, ettei hän tiedä mitä tekee. Vaikea sanoa, mistä on kyse. Siitä kuitenkin olen varma, että raahaudun elokuvateatteriin joka kerta, kun van Warmerdam tekee jotain uutta.

Schneider vs. Baxista järjestetään Night Visionsin puitteissa vielä yksi näytös tänään perjantaina 15.4. klo 18.15 Andorrassa.

*****

Olen saanut tapahtuman järjestäjältä lehdistölipun tämän tekstin kirjoittamista varten.

Mainokset

Kommentoi

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Google+ photo

Olet kommentoimassa Google+ -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s